Kohoten 10 hehtaarin niemimaalla, joka ulottuu Välimeren kirkkaisiin vesiin, Alanyan linna on poikkeuksellinen historiallinen perintökohde. Se säilyttää menneisyyden jäljet mahtavien, noin 6 kilometrin pituisten muurien sisällä. Linnassa ovat asuneet monet sivilisaatiot hellenistisestä kaudesta ja Roomasta Bysanttiin, anatolialaisiin seldžukkeihin ja Osmanien valtakuntaan asti. Linna ei ole pelkkä puolustusrakennelma, vaan myös upea ulkoilmamuseo, joka esittelee Alanyan rikasta historiaa, kulttuurista monimuotoisuutta ja strategista merkitystä.
Alanya tunnetaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran nimellä Korakesion, ja sen juuret ulottuvat 4. vuosisadalle eaa. Antiikin maantieteilijä Strabon mainitsema kaupunki oli tärkeä porttiyhteys Kilikiaan lännestä. Jyrkän kallioisen maaston ja suojaisen satamansa ansiosta Korakesionista tuli 2. vuosisadalla eaa. suosittu turvapaikka merirosvoille ja kapinallisille. Diototos Tryphonin aikakaudelta peräisin olevat hellenistiset linnoitusmuurit todistavat yhä tästä myrskyisästä menneisyydestä.
Vuonna 65 eaa. Korakesionin taistelussa Rooman joukot Pompeiuksen johdolla voittivat merirosvot ja lopettivat heidän hallintansa. Kaupunki kehittyi edelleen Rooman aikana, sen linnoituksia laajennettiin ja keisarien nimiin lyötiin kolikoita. Näitä kolikoita voi nykyään nähdä Alanyan museossa.
Bysantin aikana kaupunkia kutsuttiin nimellä Kalonoros, joka tarkoittaa “kaunista vuorta”, ja se toimi edelleen tärkeänä satamana Välimeren kaupalle ja merenkululle. Sisälinnakkeen kirkko, Arap Evliyası, Cilvardan niemen luostarin rauniot ja pyöreät tornit sisältävät muurit ovat merkittäviä rakennelmia, jotka heijastavat tämän kauden arkkitehtonista ja kulttuurista perintöä.
Uusi luku Alanyan linnan historiassa alkoi vuonna 1221, kun seldžukkisultaani Alaeddin Keykubad I otti kaupungin haltuunsa. Kaupunki nimettiin uudelleen Alaiyeksi, ja siitä tuli yksi seldžukkivaltakunnan tärkeimmistä laivastotukikohdista. Alaiye oli merkittävässä roolissa Välimeren kaupassa, ja se kehitti kaupallisia yhteyksiä eri alueisiin, erityisesti Egyptiin ja Syyriaan. Genovalaiset, venetsialaiset ja firenzeläiset kauppiaat matkustivat tänne ostamaan mausteita, pellavaa, sokeria ja laivanrakennuksessa käytettyä arvokasta setripuuta. Italialainen kauppias Francesco Balducci Pegolotti viittasi myös teoksessaan Pratica della Mercatura Alaiyessa käytettyihin mittayksiköihin ja korosti kaupungin merkitystä kansainvälisessä kaupassa.
Säilyneet seldžukkimuistomerkit ovat yksi linnan historiallisen identiteetin tärkeimmistä osista. Sen mahtavat linnoitusmuurit ja valtavat vesisäiliöt, Alanyan telakka, Punainen torni, Tophane, sisälinnakkeen palatsikokonaisuus, Ehmedek, Akşebe-moskeija, Andızlı-moskeija ja historialliset kylpylät heijastavat kauden arkkitehtonisia perinteitä ja puolustusjärjestelmiä.
Seldžukkivaltakunnan rappeutumisen jälkeen Alaiye joutui eri poliittisten voimien hallintaan, ja vuonna 1471 se liitettiin Osmanien valtakuntaan. Osmanien aikana ylälinnakkeen Süleymaniye-moskeija, bedesten, perinteinen basaari ja Alanyan omaleimaiset historialliset talot vaikuttivat kaupungin kulttuuriseen identiteettiin. Tasavallan aikana kaupunki sai nykyisen nimensä, Alanyan, Mustafa Kemal Atatürkin pyynnöstä.
Alanyan linnan historia paljastuu paitsi sen arkkitehtonisten muistomerkkien, myös alueella vierailleiden matkailijoiden kertomusten kautta. Vuonna 1332 Ibn Battuta mainitsi alueelta Egyptiin viedyn laadukkaan puutavaran. 1600-luvulla Kâtip Çelebi vertasi linnan suuruutta Bagdadin linnaan ja kiinnitti huomiota alueen runsaaseen puuvillan, silkin ja seesamin määrään. Vuonna 1671 vieraillut Evliya Çelebi antoi yksityiskohtaisia kuvauksia sen taloista, medreseistä, kouluista, majataloista, kaupoista ja jyrkistä portaista.
Tutkija Setton Lloyd tarkasteli kaupunkia myös teoksessaan Alaiyye ja jakoi sen viiteen pääalueeseen, joita linnoitukset erottivat toisistaan. Näitä olivat Punaisen tornin ja telakan ympärillä oleva puolikuun muotoinen alue, sen yläpuolella oleva loiva kukkula, Ehmedekin ja sisälinnakkeen välinen alue, sisälinnake itse sekä Cilvardan niemi. Tämä luokittelu havainnollistaa Alanyan linnan historiallista ja maantieteellistä rakennetta.
Vuosisatojen ajan eri sivilisaatioiden jäljet säilyttänyt Alanyan linna on yksi Välimeren merkittävimmistä historiallisista perintökohteista. Muinaisista puolustusmuureista ja mahtavista seldžukkimuistomerkeistä perinteiseen osmanilaiseen arkkitehtuuriin ja matkailijoiden kertomuksiin jokainen nurkka kertoo oman tarinansa.
Nykyään Alanyan linnassa vierailu on matka ajassa: merirosvojen turvapaikasta vilkkaaksi kauppasatamaksi ja mahtavasta seldžukkilaivastotukikohdasta arvokkaaksi kulttuuriperintökohteeksi. Välimerelle avautuvien näkymien, henkeäsalpaavan maiseman ja rikkaan historiallisen luonteensa ansiosta Alanyan linna yhdistää yhä menneisyyden nykyhetkeen. Se on olennainen kohde jokaiselle, joka haluaa tutustua Alanyan historiaan ja tutkia sitä muovanneiden sivilisaatioiden perintöä.